PerusSuomi

Suomen metsät ilmastotavoitteiden mahdollistajina

Suomen metsät ilmastotavoitteiden mahdollistajina Suomi on kulkenut EU-maiden kärjessä ilmastotavoitteiden toteuttajana. Pyrkimyksiämme voisivat helpottaa suuret, oikein käytetyt metsävaramme. Kasvava puusto sitoo hiiltä, kun taas lahoava puusto tuottaa sitä. Suomen luonnon kiertokulku on puolellamme, mutta EU-komission ymmärrys ei riitä siihen.

Luonto on erinomainen hiilidioksidin sitoja. Se edellyttää kuitenkin metsiemme kasvukunnon ylläpitoa, jonka olennainen osa ovat oikea-aikaiset metsien hoitotoimet ja jatkuvat hakkuut. Jatkuvan kasvun ylläpito tuottaa bioenergian tuotantoon sopivaa raaka-ainetta ja lisää hyvää puuta mekaanisen metsäteollisuuden käyttöön. Viime vuosien tutkimus- ja kehitystyön tuloksena puulle on löydetty kymmenittäin uusia käyttömahdollisuuksia. Se hokuttelee mm. kiinalaisia yrityksiä investoimaan Suomeen. Turvesoille istutettu nopeakasvuinen ja hiiltä sitova hieskoivu antaa 5 %:n vuosituoton sijoitetulle pääomalle ja soillemme uusiokäytön.

Erilaiset ympäristöverot heikentävät EU-maiden kilpailukykyä ja lisäävät työttömyyttä. Kilpailu-kyvyn heikentyminen ajaa yrityksiä etsimään alhaisempien tuotantokustannusten maita. Siirtyvä teollisuus lisää ilmastonmuutosta kehittyvissä maissa. Niiden ilmastopolitiikan tavoitteet eivät huomioi päästöjen vaikutusta ilmaston muuttumiseen samalla tavoin kuin EU-maat. Eli EU:sta esim. Kiinaan muuttava teollisuus nopeuttaa enemmän ilmastomuutosta kuin Euroopassa toimivana. Siksi omat päästörajoitukset ja ympäristöverot rasittavat kaikkien jäsenmaiden kansantalouksia.

Johtaako EU-komission ehdottama yksipuolinen 40 %:n päästöjen vähennystavoite vuoteen 2030 mentäessä teollisuuden hiipumiseen Euroopassa, sillä tavoite madaltaa omaa kilpailukykyä? Onko EU:n jäsenvaltioissa mietitty riittävästiä, mikä merkitys on sillä, että Kiinaan siirtyvä teollisuus voi viisinkertaistaa ilman saasteiden määrän lähtömaan päästöihin verrattuna?

USA:ssakin päästöt ovat kaksinkertaisia omiin päästöihimme verrattuina. Herää kysymys lisäämmekö hiilen määrää maapallolla siirtäessämme saasteverojen vaikutuksesta teollisuutta mm. Kiinaan. Näin noputamme omalla ilmastopolitiikallamme EU-alueen työttömyyttä ja maapallon lämpötilan nousua? Eipä ole harvinaista, että Kiinasta tulevissa tv- lähetyksissä näkee kadulla paljon ihmisiä, joilla on hengityssuojia kasvoillaan. Omien ympäristöverojen lähtötavoite on ollut hillitä ilmaston muutosta, mutta siirtyvä teollisuus saattaakin toimia katalysaattorina ja nopeuttaa sitä.

Jo lähivuosina nähdään, kuinka suuren tappion edellisen hallituksen tuulivoimapolitiikka aiheuttaa Suomen metsänomistajille, metsäteollisuudelle, perinteisen sekä bioenergian tuotannolle ja kaikkiaan koko energiasektorille. Suomessa pilattiin verotuksella bioraaka-aineiden käytön mahdollisuuksissa. Tämä oli raskas takaisku koko alalle, kun vaikeutettiin puuhakkeen ja turpeen hyödyntäminen CHP-energiatuotannossa. Suomen rakentaessa järjenvastaista tukea nauttivaa ”tuulimyllymetsää” EU:ssa huomattiin, ettei Suomi pidä metsien merkitystä tärkeänä uusiutuvan energiantuotannon raaka-ainevarastona. Siksi puun käyttö enegiatuotannossa vaikeutuu edelleenkin. Maakuntakierroksen aikana olen kuullut liian monen ihmisen kertomuksia tuulimyllyjen aiheuttamista terveysongelmista.

Alpo Ylitalo, Kokkola

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Perussuomalaisten äkillinen, kuntavaalien alle ajoittuva huolestuminen tuulivoimaloiden terveyshaitoista olisi vähän uskottavampi, ellei puolueen neljä ministeriä olisi juuri ollut myöntämässä uutta tuulivoimatukea nykyisen rinnalle. Uudella tuella rakennetaan satoja uusia tuulivoimaloita ihmisten kotinurkille.

Käyttäjän alpoylitalo kuva
Alpo Ylitalo

Perussuomalaiset ovat saaneet aikaan lievennyksiä tuulitukiin. Voitko ystävällisesi perehtyä kirjoitukseeni vähän tarkemmin?

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Yksi mielenkiintoinen ympäristönsuojeluun liittyvä pointti on soiden metaanintuotanto. Käsittääkseni luonnontilainen suo tuottaa metaania paljon ojitettua ja metsäksi muutettua enemmän. Metaanihan on paljon hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu. Soiden tehokasta ojitusta lähinnä 60- ja 70-luvuilla on jälkikäteen arvosteltu luonnonsuojelun perusteella paljon mutta mikä olisi esimerkiksi niiden vaikutus metaanintuotantoon jos olisivat luonnontilaisia. Nykyäänhän luonnontilaisia soita ei käytännössä juurikaan ojiteta.

Toimituksen poiminnat